Vuotohyvitykset

Vesihuoltolaitos voi harkita vesilaskun hyvitystä hukkaan menneestä vedestä tilanteessa, jossa asiakkaan kiinteistössä on sattunut vaikeasti havaittava vesivahinko, jossa vuotovedet eivät ole päätyneet viemäriin. Vapautus voidaan myöntää ainoastaan jäteveden käyttömaksusta. Muista maksuista ei myönnetä vapautusta.

Millaisessa tilanteessa hyvitystä voi hakea? 

Hyvitys vesivuodosta voidaan myöntää sellaisessa tilanteessa, jossa asiakas voi näyttää vahingon toteen ja jossa vesimäärä on huomattava. Omavastuun raja on 30 kuutiota, eli vain yli 30 kuution ylittävästä vesimäärästä voi hakea vapautusta. 

Hyvitys myönnetään takautuvasti enintään yhden vuoden pituiselta vuotoajalta. Aika lasketaan siitä, kun vuoto on korjattu.  Anomus hyvitykseen on tehtävä kirjallisena vuoden sisällä vuodon havaitsemisesta.   

Mikäli asiakas ei ole ilmoittanut vesilaitoksen pyytämää vesimittarin lukemaa vuosittain, ei vuotoveden määrää voida arvioida luotettavasti, ja siinä tapauksessa hyvitystä ei voida myöntää.  

Millaisessa tilanteessa hyvitystä ei makseta? 

Vesihuoltolaitos ei myönnä hyvitystä vuodoista, jotka johtuvat asiakkaan viallisista vesijohtolaitteista kuten hanoista, wc-pytyistä tai kastelujärjestelmistä. 

Paljujen, uima-altaiden, säiliöiden täyttöön, sekä pihojen / muiden viljelysten kasteluun käytettyjä vesiä eikä niiden osalta viemäriin päätymättömiä vesiä hyvitetä.

Vesihuoltolaki

Hyvityskäytäntöä ohjaa voimassa oleva lainsäädäntö, erityisesti vesihuoltolaki ja vesihuollon yleiset toimitusehdot. Yleisten toimitusehtojen ja vesihuoltolain perusteella vesihuoltolaitoksella ei ole velvollisuutta korvata hukkaan mennyttä vettä, mikäli tämä ei johdu vesilaitoksen virheellisestä toiminnasta.  Toimitusehtojen mukaan asiakkaalla on velvollisuus ja vastuu tarkkailla ja pitää huolta omasta johdostaan ja kodin vesi- ja viemärikalusteista.